Tervehdys!Tarkkaavaiset huomasivatkin 29.5. lauantain Helsingin sanomissa Cherpin tervehdyksen. Ihan oman 37-vuotis syntymäpäivän kunniaksi halusin muistaa teitä kaikkia!
A-pentueen Brandy (Cherpin Anis Wild Rose) on erittäin aktivoitunut uuden emäntänsä kanssa. Toko ura on aloitettu. Ja vaikkakin Brandy on ainakin Kersantti se "joutuu" alokasluokkaan :o) Brandyllä on myös poikaystävä. Hellä joskin kuulema jörö ja hieman tyhmä? Mutta hyvä kun heillä synkkaa niin kuin koirien omistajillakin ;o)Meinasi päästä Brandy oikein Jäämerelle kesälomalle, mutta Norjan tiukat rabies säännöt estivät tämän kokemuksen. Brandystä kuulemme vielä lisää. Brandy lähettää terveisiä lapsilleen F-pentueelle.
"Ulkomaanvienti" Lara lekottelee edelleen Espanjan auringossa emäntänsä Terhin kanssa. On se ihanaa kun lapsilla on hyvät olot niin suomessa kuin ulkomaillakin.
Uusimassa Koiramme lehdessä oli pitkä artikkeli Pinseristä rotuna. Tarkkaavaiset tunnistivatkin Cedan päästä otetun kuvan (½ sivun kuva). Kuva tekstin perusteella ei nyt pitäisi tulla moitetta pään oikeellisuudesta.Olihan jutussa minunkin toteamuksia rodusta.
Allekirjoitan tekstini edelleen. Kennelini rekisteröinneissä on kaksi pronssi urosta. Onneksi heille ei ole tullut mitään iho-ongelmia ainakaan vielä. Toisella uroksella Atte Peltosella on hieman mustaa karvaakin selässä ja selkeästi ruskeata karvaa kaulassa. Joten siitä voi olla apua, että heikentävä geeni ei ole ihan 100% riesana. Toista urosta Massea en ole livenä nähnytkään. Mutta sen omistaja ehkä tietää parhaiten koiransa kunnon. Näiden kahden iholtaan toistaiseksi terveen pronssin vuoksi en suosittele vieläkään, että kannattaisi jättää eloon värivirheelliset pronssit tai siniset.
Kasvattajana olen vastuussa millaisen koiran uudelle omistajalle luovutan/myyn. On aina riski ottaa koira, jos selkeästi on mahdollista, että sille jolle voi tulla suuriakin terveydellisiä ongelmia. Vaikka tällaisen koiran saisi halvalla tai peräti ilmaiseksi miettisin tarkkaan onko valmis vain edullisen hinnan vuoksi ottaa koira joka ei välttämättä pysy terveenä? Kaikkihan voi sairastua mutta jos voidaan ennustaa, että yksilössä on vika joka voi puhjeta aiheuttaa kärsimystä koiralle.
Pinserihän on rotuna terveimpiä, joten aika vähän meidän tarvitsee myydä ns. sairaita koiria. Mm. sydänviat voidaan havaita jo pentuna jos vika on vakava. Rokotusallergia on yksi ongelmista. Mutta valistuksella ja terveiden yksilöiden käyttö jalostuksessa vähentää reagoivien määrää. Itse kerron reaktiosta useaan kertaan jo siinäkin vaiheessa kun rotua kysytään minulta ensimmäisen kerran. Kirjallinen informaatio tulee pennun mukana, sekä puhelimitse tai henkilökohtaisesti olen rokotusvaiheessa mukana.
Toinen seikka mikä Koiramme lehden artikkelissa mainittiin oli lapsiperheille Pinserin myynti. Olen erittäin kriittinen tämän asian kanssa nyt ja jatkossakin. Minultakin on lähtenyt lapsiperheisiin pinseri, mutta sellaiseen perheeseen missä vanhemmat on jämäköitä ja johdonmukaisia. Olen erittäin ylpeä Sibbe-Sibeliuksen perheestä. Heillä menee hienosti ja osasivat alusta pitäen suhtautua minuunkin ja minun skeptisiin kysymyksiin. Mutta aina näin onnellisesti ei käy. Yksikin pinseri, joka päätyy viimeiselle piikille ihan vaikka sen takia, että ei jakseta hoitaa ja kasvattaa pinseriä kun havaitaan, että ei jakseta koska lapsetkin pitää jaksaa hoitaa ja kasvattaa. Yksikin pinseri, joka viedään viimeiselle piikille kun lapsien on annettu härnätä ja kiusata pinseriä pentuna ja vanhempana se on epävarmaksi muuttuneena puraissut lasta. Jokaisella kasvattajalla on omia hyviä ja huonoja kokemuksia. Lapsetonkaan ihminen ei ole täydellinen.
Pinseri ei helppohoitoisen turkin takia ole 100% ns. "helppo koira" kasvattaa. Mikään ongelmarotu se ei suinkaan ole. Mutta kaikki ei käy kaikille. Siksi meidän kasvattajien on kaiken tietomme ja tuntemuksemme perusteella osattava valittava oikea koira oikealle ihmiselle. Toivon että kukaan nykyinen tai tuleva kollega ei myy rahan takia pinsereitä. Esim. Black&Tan värin suosio voi aiheuttaa virhearviointeja. Black&Tan väri menee välillä liiankin hyvin kaupaksi. Itsekin Black&Tan Pinsereitä myyneenä olen havainnut, että enemmän näiden ostajaehdokkaiden parista löytyy status-koiran haluajia. He ovat valmiita vaikka maksamaan suositushintaa enemmän, kunhan saisivat dobermannia muistuttavan koiran! Tästä toteamuksesta ei kenenkään pidä närkästyä. Tämä on ote tapahtuneesta ja havaitusta oikeasta elämästä.
